Vaskuu on osa Patalanmajan kylää Virtain länsilaidalla. Asutus on ryhmittynyt moniin ns. peräkuntiin mm. Niiniperä, Ilvesperä ja Kantoperä. Yksittäistaloja on vähemmän.

Alue on vanhaa erämaatalousaluetta. Vaskunrannanmaja tai –pirtti esiintyy asiakirjoissa ensikerran 1600-luvun alussa.

Metsästys- ja kalastuselinkeinoon liittyy myös vanha paikannimistö. Vaskuu-nimi tulee todennäköisesti vasomista tarkoittavasta vaskota sanasta, joka on lyhentynyt muotoon vasoa. Tätä tulkintaa tukee muu paikannimistö: Vironmäki ”Viranmäki”, virka- eli ansatietä tarkoittavasta sanasta. Sitten on vielä sellaiset eräkäyntiin liittyvät paikannimet kuin Hangasoja ja Ritakangas, jolla nykyinen kylätalokin sijaitsee. Toinen tulkinta nimen synnystä on se, että se olisi samaa juurta kuin Vaskivesi, Vaskisalo; joiden kantasana on alkujaan ollut vaskut, vaskuen muodossa (Vilkuna).

Ensimmäinen uudistalon isäntä oli Matti Vaskunmaja v. 1735-56. Vaskuu oli Koron talon maita.

Vaskuulla puhuttu kieli on melkoinen murteiden sekoitus. Siinä on hämäläistä, yläsatakuntalaista ja pohjalaista vaikutusta. Vielä muutama vuosikymmen sitten eri peräkunnilla oli selvästi oma murretaustansa esim. Kantoperällä satakuntalainen ja Ilvesperällä pohjalainen korostus. Murre on ” mää - sää kieltä”, jossa d-äänne on liian herraskainen arkikäyttöön. Siksi meillä on arkikielessä ”rario”= radio. Sanoissa on myös ylimääräisiä vokaaleja esim. ”valamis”= valmis. Tällaisenkin keskustelun täällä voi kuulla: ”Missäs soot ollut? Tollahan moon mettässä.”  Koululaisten yhteenotossa ilvesperäset heittivät vaskuulaiset ”selijulleen”, kun taas keskikyläset kamppasivat kaverinsa ”selläälleen”.

Pori-Haapamäki radan rakentaminen v.1933-38 muutti täysin Vaskuunkylän elämän. Radan rakentamisvuosina kylän väkiluku kasvoi yli puolella. Rautatien avajaisia vietettiin kesällä 1938. Henkilöliikenne loppui 1981 ja tavaraliikenne muutama vuosi sen jälkeen.

Sähköt Vaskuulle saatiin syksyllä 1950.

Kauppoja Vaskuulla oli parhaimmillaan kolme sekä Vaskuun Mylly ja Saha, joka vei puutavaraa Kaskisiin.

Kouluja oli kaksi. Vaskuun koulu ja Kantoperälläkin oli omansa vähän aikaa. Vaskuun koulu sulki ovensa 1995.

Paljon on Vaskuulla tapahtunut vuosisatojen ja –kymmenten saatossa. Palvelut ja asukkaat ovat vähentyneet, mutta elämä kylällä jatkuu…

Kuvassa Särkänsaari, Vaskuujärven toinen saari 1930-luvulla. Saari on säilynyt aivan samanlaisena nykypäivään, mutta sen takana olevalle rannalle on noussut monta kesämökkiä. Tälle alueelle sammui ns. Kihniön kuloalue 1933, yksi Suomen suurimpia kuloja.

Vaskuun rautatieasema v.2003